Alan olla jo siinä iässä, että nostalgiset lapsuusmuistot ovat iso osa päiviäni. Muistelen mielelläni tunnelmia lapsuudesta, eläimiä joita silloin tapasin ja jotka vaikuttivat elämääni, lohduttivat ja loivat toivoa siitä, että joskus minäkin saan oman koiran, kissan ja hevosen. Ja lehmiä. Esittelen kyllä teillekin ne kaikki rakkaat, tässä pikkuhiljaa, mutta yht'äkkiä tänään halusin selvittää, kuka oikein oli tämän kuvan "Milla"-koira ja sen pentu Natalia.

Kuvassa minä, totinen koiranhoitaja, joskus vuonna 1985, keväällä tomera nelosluokkalainen ;) ja istumassa Milla, naapurimme ihana lapinkoira, jota kävin lenkkeilyttämässä ja hoitamassa ja sen pentu Natalia seisomassa ja haukottelemassa. Millan toinenkin pentu Naska asui  Millan omistajien lasten perheessä, mutta se oli luonteeltaan ärhäkämpi,  emmekä me vieraat lapset saaneet sitä käsitellä. Naskan ja Natalian pentuesisarus Nanna asui pitkän elämän maatilan koirana perhetuttujemme luona.

Löysin tämän porukan Suomen Kennelliiton KoiraNetistä!! Milla oli kuin olikin paimensukuinen lapinkoira, aito Peski-kasvatti Peski Hilma ja sen pennut Natalia, Naska ja Nanna ja muutama muukin pentuesisarus sieltä löytyvät. Eipä ihme, että rakkaimmaksi rodukseni nyt aikuisena valikoitui juuri paimensukuinen lapinkoira :)

Millan omistajalla oli kultainen noutaja Millan jälkeen - kai vanha jo sekin - ja Milla pentuineen on ollut muistoja jo pitkään. Rakkaimpia muistojani Millasta oli sen uskollinen olemus, kun se kulki lenkillä kanssani vaikkapa vapaana... Tai kun se teki omistajan opettamia hienoja temppuja myös meidän naapurin lasten kanssa. Muistan myös sen pelottavannäköisen haukun, kun kulmahampaat vilahtelivat sen haukkuessa matalasti mutta samalla heiluttaessa häntää... toiset lapset ihmettelivät minua ja siskoani, kun uskalsimme mennä Millan kotiin, vaikka se haukkui.

Kiitos Milla ja lempeät omistajat rakkaista lapsuusmuistoista. Kiva että löysin sen henkilöllisyyden. Vai että tunsin ihan oikean Peski-kasvatin ;) Hassua.