Tämän ohjeen pitäs kuuluva itestäänselevästi jokkaesen ihteesä arvostavan keettokirjan reseptilöehin. Vuan ku se ee sieltä löövy, paan sen tänne kaekille luvettavaks ja opiks otettavaks.
Mualiman paras juustonen possunvilekastike (kera uusiin pottuin ja porkkanoehin ja kukkakaalijen... )
Soeta hyvissä ajoen kevväällä tutulle possunlihantuottajalle suahakses mieleeses väriset kesäpossut. Varroo niitä kaks että niillä on toesistaan seoroo ja kilipasyöjee. Haje possut varmariaaton takakontissa ja kesyttele ne tallin karsinassa sylimallisiks.
Siirrä possut niihen kovaiänisestä vastustelusta huolimatta hyvviin kelliin tultuva kaaheen suureen ulukoaetaakseen ja järjestä niille sinne kunnon siänsuojamökki paksuine pehkukerroksinneen, tarpeeks tukeva ja hirveen lujasti muahan ankkuroetu vesj'astija ja lujjoo tekkoo oleva vati tae kaks syömäastijoeks.
Suat viijä niille myös pallon tae aatonrenkaan leluks. Rasvoo nahkoo aarinkoesilla kelillä, ettee possut rillaavu ennen aekojaa.
Syötä hartaasti ja rakkaavella aeanakkii kaks kertoo päevässä otrajaahoella, tääsmaejolla ( helepottaa, jos sulla on lehmä taekka nelisenkymmentä sitä maetoo lypsämässä ) ja kaekenlaesilla puuronjämillä ja muilla lasten hylykeemillä evväellä. Vältä kuitennii rillimakkaroehen syöttämistä - se näättää kaaheelta. Huuhtele vesj'astijoo aenakkii kerran päevässä taekka kyllästyessäs joka toenen päevä, kun ne sotkoo sen sekunnissa kuitessii.
Paa lapset laskemmaan possuloelle vesj'hanasta vettä kuumina päevinä jotta ne suap ryppee kunnolla ihtesä mutasiks. Se helepottaa sitä aarinkorasvaasta, ku muta lienöö luontaenen suojakerronj.
Teorastuta possut viileehin ilimojen tultua mahollisimman lähimmässä teorastamossa eläkä kerro teorastajasetälle niihin nimiä, ettee siitä tuntus pahalta tappoo lemmikkipossuja. Itkee tirraata muutama kyynel, jos et millää voe sitä välttee, hyvästellessäs isoks kasvaneet possus teorastamon karsinassa.
Haje hyvästi pakatut ja sopivasti leekatut lihat teorastamosta niihin ilimottamana päevänä. Urakoe palaset pakastimmee ja piilota alimmaeseks ne parraat palat ( villeet ). Tie ruokoo possuistas aenakkii kaks kertoo viikossa ja kuuntele ku perhe huokailoo että mitähä lihhoo se tämä lie kun nii hyvältä maistuu. Syötä possulluut koerilles ruakana tae anna jollekkii, jolla koeria on. Elä usko immeesiä, jotka sannoo, ettee sijanluita sua koerille antoo vuan elä ikunaa mää antamaan koeralles mittää luuta kypsennettynä. Ruaka luu on ihan terveellistä, vua varraavu siihe että koeras piereskellöö niitä syötyää vähä enempi.
Sittä kesällä, ku oot jo hommanna uuvet kesäpossut röhkimää sammaan ulukoaetaukseen ja luulet jo, että kaekki etelliset possunlihat oj jo syöty, tiettii melekosen löövön kun suat pakkasen pohjalta kässiis sen villeen. Sen, mikä parasta siitä possussa sen mualiman parraan joolukinkun jäläkeen on.
Otat sen possunvilleen sulamaan hyvissä ajoen, annat sulloo hittaasti jiäkuapissa ja hekumoet, että kohta siitä suap tehä ruokoo. Kokonaan sulaneen villeen otat huoneenlämpöön hyvissä ajoen ennenku alat kattiloeta lämmittelemmään ja kolihet siitä poes kaekki kalavot ja ne valakeet, joeta kaet läskikssii sanotaan ( ja jota ee siinä ulukona kirmailleessa possussa juurkaa oo ). Leekkoo villeestä semmosia kahen sentin palasia, ja niitä suat yhestäkkii villeestä ihan isolle perheelle riittävästi. Nuiji niitä vähä lihanuijalla - tai jos ee semmosta oo, vaekka nyrkillä tae kaalimella - litteemmiks ja pese kätes pesun jäläkeen uuvet potut, jotka oot suanu sukulaeselta tae nuapurilta, jos ee ihtes voemat oo riittänä niitä kasvattammaan.
Paa ne kattilat tulelle ja tarpeeks iso ja paksupohjanen paestinpannu kans. Huuhtele myös porkkanoeta, jotka voet ostoo vaekka kaapasta jos et muuvalta satu suamaan. Ja kukkakaalit, jotka näen elokuussa oovat parraimmillaan ihan kaapantiskilläkkii. ( Ja talavellahan näetä suap vaekka pakastepussista sieltä kaapasta! ) Paa kaekki kiehumaan sammaan kuumaan vetteen - siis porkkanat ja potut ja kukkakaalit, elä nyt hyvä immeenen niitä possuja sinne luiraata!
Sitten paat paestinpannun tulille ja paat pannulle vähä mauks voeta. Rävväätät lihapalaset yks kerrallaan ja paistat muutaman minnuutin, että ruskistuuvat molemmilta puolilta. Ohuveks paakutettu possu paistuu tosj noppeesti kypsäks, joten elä korruuta niitä liian kuivaks. Ota aena etellinen johonnii laataselle oottammaan, kun paestat seoroovoo. Ripsaata pihvin pinnalle vähä suoloo ( taekka ekalle pihville elä laeta, vuan ota se erilleen perheen pienimmäestä varten, joka syöp yksvuotiaana vielä melekeen kokonaan suolatonta ruokoo ).
Ku kaekki lihat on paestettu, ja pottujakkii välillä kokkeeltu, ettei tule sekavihannesmuussia, pannaan lihat takasin siihe paestinpannuun. Ee haettoo vaekka oesivat piällekkäennii. Lisätään puolisen litroo tääsmaetoo ( tai vähemmän, jos perheessä on pienempiruokasia syöjiä ) pieninä lorraaksina sen verran kerrallaa, että kiehuminen säelyy. Lisätään maastamatonta tuorejuustoo - tai jottain semmosta makua, mikä ommaan makkuun soppii ja mikä vähä saostaa sitä keetosta. Maejon tilalla voep käättee myös kermoo, mitä aijompoo, sen parempi. Se kaksrosenttinen mikäliesökötyskerma ee tähän nyt sovi ollenkaan. Kun tuo tuorejuusto on sulanut ja kastike sopivasti ruplattelloo, pienennettään hellan lämpöö ja ruastettaan sekkaan vielä pikkusen ( ehken semmonen kolome kertoo viis kertoo kaks-senttinen pala ) vijolettijä Emmentaalia. Se antaa hyvvee makuva ja on tämän koko kastikkeen ytimenä nyt.
Sittä käsketään lapsija laettamaan astijat pöötään, yritettään malttoo olla maestelematta etukätteen ison lusikan kanssa sitä kastiketta ja kututaan porukka syömään. Lastataan omalle laataselle mieleenen keko pottuja ja kasviksija, ja tarpeeks kastiketta ja pihvi ja aletaan vetellä iäntä kohi. Samalla kuunnellaan, ku perhe syöp ja kehhuu hunajaesella iänellä onnistunutta keetosta.
Lopuks nuollaan laatanen ja suahaan kohta ite possuakkii pahempi maine.
NAM!
]]>
