Vanillini on päässyt kouluun!

Alunperin oli tarkoitus viedä Vanni vieraalle koulutukseen jo keväällä. Sattuma sotki suunnitelmia, ja Vanni oleili vaan kotona, ja nyt kesällä en sitä raaski kotolaitumilta viedä minnekään, kun hoito on helppoa ja minusta heposen täytyy saada nauttia myös kesästä, laitumella lunkisti.

Innostuin sitten, kun ensin Jenni Hakosalo järjesti tilallaan pienen hevoskoulutuskurssin ja näin miten hienosti hevonen voi toimia, kun sille opetetaan rauhassa oikeat tavat. Jenni kävi sitten kerran Vanillinia pyörittelemässä tuossa parisen viikkoa sitten ja tänään oli toinen oppitunti.

Se viimekertainen olisi pitänyt saada videolle, sillä ensimmäisellä kerralla Vanillini riekkui, yritti "murtautua" paineesta ja tehtävistä, hirnui kavereille ja kulki turpa kohti taivaita haahuillen kaikkea muuta kuin kouluttajaa kuunnellen. Kunnes, kuin sormia napsauttamalla se tajusi, mitä siltä odotetaan. Viimeksi oli hyvä lopettaa onnistumiseen.

Nyt koko hevosen olemus oli ihan erilainen. Vanillini tiesi jo jotain, mitä pitää tehdä ja se oli aika hyvin kuulolla koko ajan.

1657352.jpg

Tämä kertomus olisi varmasti aivan toisenlainen, jos Jenni sen kertoisi, koska hän tietäisi varmasti oikeammat termit ja oikeammat sanat kuvailemaan Vanillinia ja sen käyttäytymistä, mutta katsojan näkökulmasta minä kirjoitankin. Ja oppilaan, sillä oppimassa minäkin olin äsken :)

Tuossa edellisessä kuvassa Vannin pitää myödätä päätä alaspäin, käsittääkseni - ja sitä se taitaa tehdäkin :)

Minun silmääni Vanillini oli nyt aivan toisenlaisen oloinen kuin viimeksi. Viimeksi se kiihdytti itsensä hurjaan tilaan, hirnui paljon ja yritti ryntäillä Jennin luota pois, mutta nyt se pysytteli Jennin lähellä ja pyrki kontaktiin.

1657364.jpg

Ensin Vanniin kanssa tehtiin jotain väistämisharjoituksia, taivutusharjoituksia ja peruutuksia.

1657374.jpg

1657399.jpg

Jossain vaiheessa Vanni sai selkäänsä satulahuovan ja loimivyön - eikä niiden "pöllyyttely" pitkin ja poikin tuottanut minkäänlaista hätkähdystä. Hyvin on totutettu edellisessäkin paikassa siis :)

Tarkoituksena on edetä hitaasti, ehkä hieman "hassunkin hitaasti", niin, että ennakoidaan kaikki semmoiset asiat, jotka voidaan ennakoida ja annetaan Vanillinille mahdollisuus tottua kaikessa rauhassa kaikenlaiseen. Meillä ei ole kiire minnekään, meillä on koko loppuelämä aikaa ja tahdon Vanillinista sellaisen hevosen, jonka kanssa voidaan maastoilla kaikessa rauhassa, mennä ratsastustunnille, jos huvittaa, ajaa kärreillä kotona ja vieraissa paikoissa, olla rauhassa vaikka ympärillä häliseekin ym.

Vanillini oli tänään niin hienosti ja rauhallisesti kuulolla ja halukas, että edettiin sitten asioissa.

1657411.jpg

Yleisönä oli Kassu-kissa, ja muutkin kissat pyörivät häiriönä mm. kiipeilemällä puuhun.

1657420.jpg

Vanillini ei ollut millänsäkään, vaikka Jenni kiipesi sen selkään.

1657431.jpg

Sehän näyttää ihan ratsulta :)

Selkäänmeno toistettiin kerran kummaltakin puolelta. Vanillini seisoi rauhassa ja odotti lisäohjeita. Jenni oli hetken selässä ja tuli sitten pois ja Vanillini pääsi jatkamaan laidunnusta ystäviensä Bellan ja Briskun kanssa.

Seuraavaa kertaa melkein tippa linssissä odotellessa tahdon kiittää Jenniä, että otti Vanillinin koulutettavakseen. On ilo katsella ammattilaista, jolla on lämmin ote eläimeen, ja joka selvästi myös itse nauttii siitä mitä tekee. Kiitos - ja jatketaan :)