Mitähän tarkoittane tuo sanonta? Sitäkö, että veljet ovat toisilleen arvaamattomia ja viekkaita vaiko mitäkö? No en tiedä, mutta meidän vanhin ja toiseksi nuorin ovat ainakin samasta puusta veistetty:

Jorille ei kuitenkaan ole taidettu suunnitella yhtä pitkää hiustyyliä kuin Ollilla on. Ei vaan olla raaskittu leikata ekoja niskakiharoita vielä... ( Jos olisin kateellisuuteen taipuvainen, kadehtisin noita hiuksia: paksut, pitkät ja upean väriset!! Ja koska en suostu kadehtimaan, yritän kasvattaa omiani :p )

Itku meinasi päästä onnesta tänään(kin) kun Olli tuli koulusta: Jori riemastui silminnähden ja ryntäsi halaamaan veljeään. Olli otti sitten Jorin traktorileikkeihin ulos. Ihana isoveli! ( vapiskoon miniäehdokas - Olli on niin hyvä, että tälle tulevalle anopille kelpaa vain paras, tai ei sekään - leikki leikkinä kuitenkin... )

Pienimmälle veljelle Olli on turvallinen syli, jos äiti tai isi ei pysty pitämään.

Onnistuu se höpöttely ja poseeraaminen siskojenkin kanssa. :)

Jori puhuu jo uskomattoman paljon. Toistaa kaiken ja lähes kaikesta saa jo selvää, ainakin äiti. Suosikkijuttuja ovat edelleen "kai"-jutut (=traktorijutut ) ja "eppa-ommiin"-jutut (=heppahommiin ) ja usein Jori kysyy myös että "eetään aappaan" ( lähetään kauppaan ). Usein Jori myös väittelee kanssani. Hän väittää, että "vauva kai-ommiin" tai "vauva eppa-ommiin" ja nauraen vain inttää, kun oikaisen, ettei vauva lähte traktori- tai heppahommiin vielä pitkään aikaan. Isäänsä tullut, siinä suhteessa tuokin Jori :p :p :p

Mutta ihania ne on, Sinikin siis, vaikka Sini oli nyt jo nukkumassa ennen kuvien ottoa. Otammepa tavoitteeksi saada Sinikin kameran tähtäimeen lähiaikoina :)